SaPKo:n ensimmäisestä mestaruussarja-ottelusta 50-vuotta
SaPKo - RU-38 3-8 (Sunnuntaina 6.11.1966)
SaPKon Suomi-Sarja kausi 1965- 1966 päättyi nousuun silloiseen jääkiekon Mestaruussarjaan. Muut nousijajoukkueet olivat Tampereen Tappara ja Kokkolan Hermes.
Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harry Lindblad totesi jääkiekkoliiton julkaisemassa kauden 1966-1967 vuosikirjassa mm seuraavaa: ” maajoukkueemme on saanut uuden päävalmentajan tshekkiläisen Gustav Bubnikin, joka kotimaassaan on ehtinyt niittää paljon kunniaa valmentajana”
Lisäksi liton puheenjohtaja piti erittäin ilahduttavana, että Helsingin jäähalli ja Savonlinnan tekojäärata valmistuvat juuri sopivasti kauden alkuun.
”Maassamme on 13 tekojäärataa joista 2 jäähallia ja useilla paikkakunnilla ovat rakennussuunnitelmat edistyneet hyvin”
Oheinen kuva Rauman Äijänsuon tekojäätalkoista muutamaa vuotta aiemmin.
Puheenjohtaja Harry Lindblad oli silloin syksyllä 1966 vakuuttunut, että ”jääkiekkoilulla on Suomessa valoisa tulevaisuus ja yhä laajemmat nuorisojoukot tulevat liittymän tämän talvisen vauhtipelin pariin”
SaPKo pelasi kauden 1965-1966 Suomen Sarjan itälohkossa 7 muun joukkueen kanssa. Mm. kuopiolainen KalPa, Helsingin Jokerien edeltäjä Töölön Vesa ja Jukurien edeltäjä Mikkelin Palloilijat (MP) pelasivat samaisessa itälohkossa. Joukkue pelasi kauden aikana 14 ottelua (10 voittoa, 1 tasapeli ja 3 tappiota). Rangaistuksia joukkue keräsi 72 minuuttia. Raimo Turkulainen oli Itälohkon pistepörssin neljäs keräten 14:ssä ottelussa, 22 tehopistettä. Kotipelit SaPKo pelasi Savonlinnan keskustassa Kirkkopuiston luonnonjäällä keräten kotiotteluihin parhaimmillaan lähes 1500 katsojaa.
SaPKon mestaruussarjaan nostanut joukkue 1965-1966: Maalivahdit: Timo Viskari, Seppo Iivonen, Puolustajat: Heikki Kiuru, Orvo Paatero, Jyrki Turunen, Paavo Tirkkonen ja Hyökkääjät: Esko Kiuru, Raimo Turkulainen, Esa Viskari, Jussi Piuhola, Pentti Pihlapuro, Timo Luostarinen, Pentti Pennanen, Juha Leirivaara, Martti Turunen, Jaakko Hovinheimo, Pertti Kärkkäinen ja Olli Remes.
Valmentaja Jorma Kajanto ja huoltaja Reino Piitulainen
Tirkkonen, Turunen ja Turkulainen 1960-luvun puolivälissä (lähde jääkiekkomuseon arkisto).
Yllä SaPKon edustusjoukkue kaudella 1965-1966 (lähde jääkiekkomuseon arkisto).
SaPKo-RU-38 ottelun erillisuutisia 8.11.2016 Itä-Savossa:
Yleisöryntäys yllätti SaPKon ja Turkulaisen loukkaantuminen huomiotiin (lähde: Itä-Savo).
Hymy oli herkässä kahden ensimmäisen erän aikana SaPKon vaihtoaitiossa (lähde: Itä-Savo).
Yllä olevassa kuvassa Jussi Piuhola vie SaPKo 2-1 johtoon (lähde: Itä-Savo).
”Kokeneen pelimiehen lausunto uudesta Sm-sarja tulokkaasta” (lähde: Itä-Savo).
Ottelun jälkeen nimimerkki ”Kakkonen” Itä-Savosta kommentoi SaPKon avausta SM-sarjassa. (lähde: Itä-Savo)
SaPKon mestaruussarjajoukkueen runkopelaajat kaudella 1966-1967 olivat:
Maalivahdit: Timo Tuomainen ja Timo Viskari
Puolustajat: Paavo Tirkkonen, Jyrki Turunen, Erkki Räsänen ja Esko Reijonen
Hyökkääjät: Orvo Paatero, Jyri Lapinlampi, Raimo Turkulainen, Esa Viskari, Esko Kiuru, Jussi Piuhola, Risto Alho, Timo Luostarinen, Pentti Pennanen, Pentti Pihlapuro ja Jaakko Koikkalainen.
Joukkueen keski-ikä oli 21 vuotta 2 kuukautta. Sarjan vanhimmat pelaajat löytyivät Lahden Reippaasta, missä pelaajat olivat keskimäärin 24 vuotiaita.
Mainittakoon, että kyseisellä kaudella ottelupöytäkirjaan merkittiin 14 -15 kenttäpelaajaa ja 2 maalivahtia.
SaPKon edustusjoukkueeseen läpimurron kyseisellä kaudella tehnyt hyökkääjä Jaakko Koikkalainen muistelee aikaa noin 50 vuotta sitten: ”Nousin edustusjoukkueen rinkiin jo edellisenä talvena Kirkkopuiston aikaan, mutta sain vakiinnutettua pelipaikan vasta myöhemmin syksyllä 1966!”
”Kyllä mekin pyrittiin jo harjoittelemaan niin hyvin kuin työn ohella pystyi. Ennen tekojään tuloa Talvisaloon kävimme Kajannon Jorin johdolla Lauritsalan tekojäällä töiden jälkeen parikin kertaa viikossa jäällä ja joskus siellä pidettiin viikonloppuleirejä, Koikkalainen lisää.”
Aika moni SaPKon jääkiekkoilija ml Jaakko Koikkalainen pelasi tuohon aikaan jalkapalloa maakunta- ja jopa Suomisarjatasolla.
”Kesäharjoitteluun liittyen oltiin Jorin johdolla kesällä 1966 usemman kerran työntämässä betonikärryjä tekojään työmaalla, mikä osaltaan kävi oivasta voimaharjoittelusta. Muutenkin päivätyön ohessa harjoiteltiin paljon iltaisin ja omalta osaltanikin päivät venyivät pitkiksi. Asuimme Nätkillä ja työ- ja harjoitusmatkat tehtiin useimmiten polkupyörällä.
Punttitreenejä vedettiin yhteiskoululla ja Savolassa.
Ensimmäisellä tekojääkaudella vaihdettiin ja säilytettiin pelivehkeet Talvisalon mäen rinteessä sijainneessa saunan autotallissa. Vierasjoukkueet vaihtoivat varusteet Talvisalon koululla ja jotkut jopa Seurahuoneella ja tulivat bussilla tekojäälle laittamaan luistimet jalkaan.”
”Pisimmille pelimatkoille lähdettiin joskus edellisenä päivänä ja kerran talvella 1967 Kokkolassa päätettiin pelata pakkasrajoista välittämättä, kun sinne asti oltiin matkustettu. Silloin kuitenkin bussi jäätyi ja jouduttiin jäämään sinne yöksi”
”Toimihenkilöitä ei nykymittapuun mukaan monta ollut siihen aikaan. Kajannon Jori valmensi ja Pitkäpaasin Jaska oli joukkueenjohtajana. Silasen Tilu oli pitkään huollossa mukana, mutta vasta 1970 – luvulla!”
SaPKo pelasi kauden 1966-1967 Mestaruussarjassa 22 ottelua saalistaen kotona 5 ja vieras kaukaloissa 3 pistettä. Saavutetut 8 pistettä eivät riittäneet sarjapaikan
säilyttämiseen ja kohtalona oli yhdessä Rauman Lukon ja Kokkolan Hermeksen kanssa tippuminen kaudeksi 1967-1968 takaisin Suomi -Sarjaan.
SaPKon mestaruussarjahistorian ensimmäinen piste tuli tasapelillä 1-1 Lahden Reipasta vastaan Savonlinnassa torstaina 17.11.1966
Yleisöä oli paikalla 2114 henkilöä ja sää klo 19.00 alkaneessa ottelussa: nollakeli ja hieman lumisadetta. Jäähyrikkaan ottelun SaPKon maalista vastasi Esa Viskari ottelun toisessa erässä.
Yllä oleva kuva on Talvisalosta SaPKo-Reipas ottelusta 17.11.1966 (lähde: Itä-Savo).
Ensimmäinen voitto Mestaruussarjassa antoi odottaa itseään aina tammikuulle 1967 jolloin samainen Reipas kaatui Lahdessa 4-2.
Lahden ”jäästadionilla” torstaina 26.1.1967 pelattua ottelua seurasi 1249 katsojaa, SaPKon sankariksi nousi Jaakko Koikkalainen kahdella toisen erän maalilla. Muu ”Sankarnuttujen” maalintekijät olivat Raimo Turkulainen ja Risto Alho.
Ensimmäinen ja kauden ainut kotivoitto tuli sarjan päätöskierroksella 26.2.1967, kun Kokkolan Hermes taipui Talvisalossa 10-1 pikkupakkasessa (-1 astetta).
Katsojia sarjan viimeinen kotiottelu keräsi Talvisaloon kuitenkin mukavasti 1775.
Ottelun sankariksi voidaan nimetä SaPKon Jussi Piuhola, joka teki ottelussa peräti 4 SaPKon maaleista. Muut SaPKon maalintekijät olivat Pentti Pihlapuro 2, Pentti Pennanen, Jyrki Turunen, Jyri Lapinlampi ja Esa Viskari.
Yleisöä SaPKon kauden otteluissa kävi kotona 21163 ja vieraskaukaloissa 25242 eli yhteensä 22 ottelussa 45805.
Mainittakoon, että SaPKo - Ilves ottelu itsenäisyyspäivän aaton aattona sunnuntaina 4.12.1966 keräsi Talvisaloon peräti 3232 katsojaa.
Tampereelta asti tullut nimekäs vastustaja ilman Lasse Oksastakin voitti suojasäässä käydyn ottelun 4-2.
Alla kuva em.ottelusta (lähde: Itä-Savo).
Paikallisottelu SaPKo-SaiPa viikkoa myöhemmin 11.12.1966 (lumituisku ja viiden asteen pakkanen) SaiPan 5-3 voittoa oli Talvisalon rinteillä todistamassa 2735 katsojaa.
Kuva alla: SaPKo-SaiPa 11.12.1966 (lähde: Itä-Savo).
Todellisen talviklassikko pelattiin 12.1.1967 kun Pekka Marjamäen ja Antti Leppäsen johdolla Savonlinnaan saapunut Tampereen Tappara kohdattiin – 24 asteen pakkasessa. Katsojia oli kuitenkin nykymittapuun mukaan paikalla säätä uhmaten mukavasti 1076 Tappara vei ottelun nimiinsä 4-0.
Sää lauhtui reilusti, kun SaPKo kohtasi TK-V:n (myöh.KOO-VEE) 19.1.1967.
Ottelussa jaettiin pisteet 2-2 lukemin. Katsojia -1 asteen pakkasessa ja lumisateessa oli 1646.
SaPKo oli ottelun voitossa kiinni aina ottelun 55 minuutille asti, jolloin TK-V tasoitti ottelun. TK-V:n huippunimiä ottelussa olivat Pullin veljekset ja Jorma Suokko sekä Matti Reunamäki.
Kylmä tammikuu sai jatkoa 22.1.1967 SaPKon kohdatessa Rauman Lukon oli pakkasta 22 astetta ja keli oli ”selkeä”. Lukko vei ottelun 1525 silmäparin edessä nimiinsä Jorma Vehmasen johdolla 3-1
Helmikuun alussa (5.2.1967) Savonlinnassa vieraillut Porin Karhut ei täysin hyytynyt 15 asteen pakkasessa.
Ottelu päättyi 3-3, mutta ottelun merkittävin yksittäinen tapahtuma oli SaPKon Risto Alhon tekemä ja Raimo Turkulaisen syöttämä ottelun avausmaali ajassa 0.05
Maali oli ja on edelleen Mestaruussarjan ja /tai SM-liigan nopein tehty avausmaali.
Karhujen joukkueessa pelasivat myöhemmin Porilaisessa ja valtakunnan tasollakin vaikuttaneita kiekkomiehiä mm. Veli -Pekka Ketola, Alpo Suhonen, Kai Matalamäki ja Antti Heikkilä. Veli-Pekka Ketola teki ottelussa 2 maalia ja syötti yhden.
SaPKo kohtasi molemmat Turkulaisjoukkueet TuTon ja TPS:n Savonlinnassa kahden päivän välein helmikuussa 1967.
14.2.1967 SaPKon vieraana oli vahva TuTo, joka vei pisteet Turkuun maalein 7-2.
SaPKon Risto Alhon nopea avausmaali ajassa 00.30 ensimmäisessä erässä ei auttanut, silla Urpo Ylösen ja Seppo Lindströmin johdolla TuTo ratkaisi ottelun jo ensimmäisessä erässä. SaPKon toisesta maalista vastasi nuorten maajoukkuepuolustaja Jyrki Turunen.
Alla kuva SaPKo-TuTo ottelusta (lähde: Itä-Savo).
Vain kahta päivää myöhemmin 16.2.1967 SaPKo kohtasi TPS:n ja taipui -4 asteen pikkupakkasessa ja 1206 katsojan edessä TPS:lle 2-5 lukemin. TPS:n joukkueessa pelasivat silloin mm. 17-vuotias hyökkääjälupaus Juhani Tamminen, puolustaja Timo Nummelin sekä hyökkääjänä eräs Juuso Wahlsten.
Vieraskaukaloissa suurin yksittäinen yleisömäärä SaPKon osalta oli SaiPa- SaPKo paikallisottelussa 9.2.1967.
Kirpeässä yhdeksän asteen pakkasessa Lappeenrannassa Lalli Partisen kipparoima SaiPa voitti SaPKon 6-1, 4124 katsojan iloksi. SaPKon ainoan maalin teki joukkueen kapteeni Paavo Tirkkonen ajassa 58.22 kaventaen tilanteen 5-1.
SaPKohan pelasi kyseessä olevalla kaudella 3 vierasottelua 11:sta silloin Suomen ainoassa jäähallissa Tampereen Hakametsässä, missä kotiottelunsa pelasivat Tappara, TK-V ja Ilves. Tulokset eivät olleet kehuttavia, sillä SaPKo hävisi kaikki ottelunsa murskaavasti Tapparalle 11-4, Ilvekselle 12-1 ja TK-V:lle 11-1.
Kokkolassa pelattiin silloin vielä luonnonjäällä, tekojää Kokkolaan saatiin vasta 1977.
TPS ja TuTo pelasivat Kupittaalle 1962 rakennetulla tekojääradalla. Raumalla Lukko pelasi ottelunsa Äijänsuolla. Raumalle saatiin Suomen kolmas tekojää vuonna 1961.
Porin (Karhut ja RU-38) Isonmäen tekojäärata valmistui vuonna 1964.
Lauritsalan kauppalaan (nyk. Lappeenranta ja SaiPa) valmistui Kisapuiston tekojää vuonna 1963 ja oli järjestyksessään Suomen viides. Lahteen saatiin tekojäärata vuonna 1965.
Helsingin IFK:n nykyinen kotihalli Olympiastadionin läheisyyteen Nordenskiöldinkadulle valmistui 1.10.1966.
Puitteet olivat Stadissa kunnossa Suomi-sarjan otteluihin, missä HIFK vielä silloin pelasi.
Jäähalli suunniteltiin alun perin Suomessa pidettyjä vuoden 1965 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuja varten, mutta aikataulun venymisen vuoksi kisat pidettiin Tampereella.
SaPKon Kotiotteluiden yleisökeskiarvo jäi niukasti alle 2000:n, ollen 1923 katsojaa/ottelu.
Kaudella 1966-1967 Mestaruussarjan otteluja seurasi kaikkiaan 456000 katsojaa.
Yksittäiset ottelut vetivät hyvän yleisöä eri paikkakunnille. Sarjan avauskierroksella Lauritsalassa SaiPa-TPS ahtautui Kisapuistoon peräti 6232 maksanutta katsojaa,
SaiPa voitti ottelun 2-1.
Turun paikalliskamppailuissa TPS-TuTo 4.12.1966 oli Kupittaalla 7457 ja vastaavasti helmikuussa 1967 TuTo-TPS ottelussa 8160 katsojaa. Molemmat ottelut päättyivät TPS:n voittoon.
Joulukuussa 1966 Porin paikallisottelussa RU-38 - Karhut Isonmäen tekojäällä oli peräti 8110 katsojaa. Ottelu päättyi tulevan mestarin voittoon puhtaasti 5-0.
Tampereen jäähallissa 19.1.1967 Tapparan voittoa Ilveksestä oli todistamassa 9367 katsojaa. Kyseisen ottelun voittomaalin 2-1 teki Tapparalle Pertti Ansakorpi kun vajaa minuutti kolmatta erää oli pelaamatta.
Ilveksen voittaessa RU-38:n maalein 4-1 itsenäisyyspäivänä 1966 ahtautui Hakametsään 8495 katsojaa. Tungosta oli myös noin kuukautta aiemmin, kun SaiPa vieraili Tampereella. Ilveksen 7-1 voittoa SaiPasta todisti 8509 katsojaa.
Kolmas tamperelaisjoukkue TK-V sai myös nauttia suuresta yleisömäärästä joulukuussa 1966, kun paikallisottelu Ilvestä vastaan päätyi sopuisasti 5-5 8549 silmäparin edessä.
Sarjan Pistepörssin voitti Matti Keinonen (RU-38), keräten 26+17= 43 tehopistettä. SaPKon parhaat pistemiehet olivat 61) Jussi Piuhola 7+3=10 ja 72) Raimo Turkulainen 6+3=9.
Suomea kyseisellä kaudella nuorten maaotteluissa edustaneet puolustajat Paavo Tirkkonen ja Jyrki Turunen löytyvät mestaruussarjan pistepörssin sijoilta 97 ja 104.
Voidaan todeta, että Savonlinnassa oli jo 1960 -luvulla yllättävänkin pitkälle kehittynyt kiekkokulttuuri.
Jorma Kajanto on todennut: ”Tuon kiekkokulttuurin rakentamisen edellytyksenä oli se, että jääkiekko sai nopeasti yleisön vahvan tuen maakuntaa myöten. Tekojääradan valmistuminen ja harjoitusolosuhteiden merkittävä kohentuminen vaikuttivat siihen, että SaPKo palasi nopeasti takaisin Mestaruussarjaan kauden 1967-1968 päätteeksi”.
Kajanto jatkaa ”Minun periaatteeni SaPKossa oli hoitaa pelaaja-asiat täsmällisesti, niin kuin ne oli sovittu kirjallisesti ja suullisesti. Tämä oli varmaankin pelaajien näkökulmasta tärkein seikka”.
Jorma Kajannon aikaan SaPKo hyödynsi pelaajiaan myynnissä ja markkinoinnissa 1960-luvulla kuten oheinen kuva kertoo:
”Rase oli paikallisen yrityksen kummipelaaja” mainos syksyltä 1966 (lähde: Itä-Savo)
Katsojille muistoksi ensimmäiseltä mestaruussarjakaudelta 1966-1967 jäi upea Champion -purukumivalmistajan keräilykorttisarja, joissa esiteltiin silloiset “liigajoukkueet”.
Uskomme nyky SaPKossa, että tästä pelaaja-asioiden hyvästä hoidosta pidetään kiinni vielä tänäkin päivänä, kun SaPKo pelaa Mestis historiansa 31 kautta.
Savonlinnassa lokakuussa 2016
SaPKo edustus jjoht Pekka Linden
Lähteet:
Jääkiekkokirja 1966-1967 ja 1967-1968
Erkki Hirvosen haastattelu /Jorma Kajanto 2006) Pieni Suuri Savonlinna,
SaPKo 75-vuotta julkaisu v. 2004
1966-1967 Mestaruussarjan ottelupöytäkirjat
Jorma Kajanto: Ylivoimapeliä Kaukalossa ja Kabineteissa
Jaakko Koikkalaisen haastattelu
Sanomalehti Itä-Savon lehtileikkeet ja valokuvat syksy 1966
Rauman tekojääsäätiön historia (kuva)
Liite:
Mestaruussarja-ottelun 6.11.1966 pöytäkirja
